​Yritysvastuu rakentuu talous-, ympäristö- ja sosiaalisista kysymyksistä, ja vastuullinen yritys kiinnittää niihin huomiota jo olemassa olevien liiketoimintasuhteidensa ylläpitämiseksi ja uusien bisnesmahdollisuuksien luomiseksi. Kaksi vuotta sitten syyskuussa 2015 YK:n huippukokouksessa YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals (SDGs), Agenda 2030) seuraaville 15 vuodelle. Agenda 2030 sisältää 17 yleistä periaatetta, joihin on kirjattu laajoja globaaleja tavoitteita, joilla pyritään vastaamaan kaikkia kansoja koskettaviin ongelmiin ilmastonmuutoksesta ja ympäristön yleisestä heikkenemisestä moniin ihmisten elämää heikentäviin sosiaalisiin kysymyksiin (eriarvoistuminen, köyhyys, syrjintä jne.).

Hyväksyessään Agenda 2030:n valtiot ottivat elinkeinoelämän ja yritykset aivan uudenlaisella tavalla mukaan ratkaisemaan ihmiskuntaa ja maapalloa laajasti koskettavia ongelmia. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan ja tuotteillaan tukevat yritykset kutsuttiin mukaan historialliseen yhteisponnistukseen ihmisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi.

Haltuun riskit ja bisnesmahdollisuudet

Vastuullisen ja kestävän yritystoiminnan lähtökohta on varmistaa, että yritys ei aiheuta itse eikä myötävaikuta negatiivisten vaikutusten syntymiseen yhteiskunnalle, ympäristölle ja ihmisille (”do no harm”). Vastuullinen yritys maksaa säntillisesti veronsa, ei osallistu korruptioon, ei turmele ympäristöä eikä heikennä ihmisoikeuksia. Vastuullinen yritys pyrkii varmistamaan vastuullisuuden toteutumisen laajasti myös omissa arvoketjuissaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat vahvistaneet yrityksiin kohdistuvia odotuksia tuottaa yritystoiminnan kautta myös positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (”do good”). Agenda 2030 on toiminut tärkeänä katalysaattorina vauhdittamaan yritystoiminnan virittämistä vastuullisuuteen ja yrityksiä kehittämään kestävää kehitystä tukevia tuotteita.

Yritysvastuun ja kestävän kehityksen kysymysten vahvistuessa vastuullisesti toimiville ja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnallaan tukeville yrityksille on avautunut merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yksi selitys sille miksi suomalaiset yritykset ovat jälkijunassa näiden mahdollisuuksien konkretisoinnissa on se, että Suomessa ei oikein osata vielä nähdä ja sanoittaa yritysten jo olemassa olevan toiminnan linkkejä yritysvastuuseen ja kestävään kehitykseen. Yrityksissä on paljon osaamista ja yrityksillä tuotteita, jotka tuottavat hyvinvointia ihmisille ja laajemmin yhteiskunnalle. Monet tavara- tai palvelutuotteet edistävät konkreettisesti elämiseen liittyvien edellytysten toteutumista, esim. turvallista ruoansaantia, asumista, liikkumista, koulutusta, terveyttä ja muuta hyvinvointia. Yritykset ovat kehittäneet tuotteita, joilla mm. estetään ympäristön pilaantumista ja minimoidaan jätteitä. Cleantech ja kiertotalous ovat päivä sana.

Käytännössä lähes kaikilta toimialoilta on löydettävissä myönteisiä vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle tuottavaa yritystoimintaa. Pelkästään sillä, että yritys työllistää ihmisiä itse tai alihankkijoidensa kautta yritys tukee työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentulon turvaamista. Kun työllistäminen tehdään vastuullisesti ja huolehditaan mm. elämiseen riittävän palkan maksamisesta tuetaan samalla ihmisoikeuksien toteutumista ja köyhyyden vähentämistä.

Yrityksissä tarvitaan yrityksen toiminnan arviointia ”vastuullisuussilmälasien” tai ”kestävän kehityksen silmälasien” läpi, jotta voidaan konkretisoida mitä jo tehdään vastuullisesti ja kestävästi ja missä on vastuullisen ja kestävän toiminnan ’aukot’, jotka on syytä tilkitä. Lisäksi yritysten tuotekehitysyksiköt tulisi isosti kannustaa kehittämään kestävää kehitystä tukevia vastuullisia tuotteita.

Välineitä 

YK:ssa vuonna 2011 hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet tarjoavat globaalisti noudatettavan standardin ja hyödyllisen välineen yritystoimintaan liittyvien ihmisoikeusriskien hallintaan. Periaatteet ovat myös oiva väline oppia hahmottamaan miten yritys voi vaikuttaa positiivisesti ihmisoikeuksiin. Mielestäni ohjaavat periaatteet taustamateriaaleineen – ja aidolla sisällöllisellä ihmisoikeusosaamisella tuettuina – ovat paras olemassa oleva väline konkretisoimaan yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien linkkejä.

YK:n Agenda 2030 yleisine periaatteineen kaipaa täsmentämistä konkreettiseen yritystoimintaan. Yrityksessä kannattaa tehdä talonsisäinen ’harjoitus’, jossa kristaloidaan yritykselle merkityksellisimmät tavoitteet ja käännetään periaatteiden ylätason kieli yrityskielelle. Suomessa valtiovalta on jalkauttanut kestävän kehityksen tavoitteita mm. laatimalla kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen erilaisten toimijoiden hyväksyttäväksi. Ko. sitoumusta voi käyttää apuna omien toimien konkretisoinnissa. Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien ihmisoikeuksien täsmentämiseen hyvä väline on em. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joihin myös nimenomaisesti viitataan Agenda 2030:n tekstissä.

Yrityksille on tarjolla kasvava määrä erilaista ulkopuolista konsulttiapua ja erilaisia apuvälineitä (tools) jalkauttamaan em. kansainvälisiä ohjeistoja ja tavoitteita. Tarjonnan tulvassa kannattaa pitää pää kylmänä. Apuja kannattaa hankkia tahoilta, joilla on aitoa osaamista kansainvälisen ylätason kielen täsmentämisessä konkreettiseen yritystoimintaan ja yritysten arkeen. Ylätason kielen täsmentyminen yrityksen arkipäiväiseen tekemiseen on edellytys sille, etteivät ylätasolla julistetut arvot jää tyhjiksi.

Suomalaisten yritysten tulisi kiireellisesti ottaa kunnon koppi kansainvälisen tason kehityksestä, jossa korostuvat yritysvastuun ja kestävän kehityksen teemat. Nämä teemat ovat tulleet jäädäkseen, eikä ’junasta’ kannata jäädä. Vain vastuullisella ja kestävällä toiminnalla varmistetaan pitkäjänteinen ja menestyvä yritystoiminta sekä suomalaisten yritysten pärjääminen globaalissa kilpailussa.