Opinio Juris
  • Etusivu
  • Palvelumme
    Kartoitukset ja vaikutusarvioinnit
    Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusneuvonta
    Kumppani- ja maariskianalyysit
    Vastuullinen hankinta
    Selvitykset ja tutkimukset
    Vastuullisuusstrategiat ja ‑ohjelmat
    Due diligence ‑neuvonta
    Sopimukset ja yritysvastuu
    Koulutukset ja konsultointi
    Vastuullisuusviestintä ja ‑raportointi
  • Asiakkaamme
  • Tietopankki
    Blogi
    Julkaisuja
    Yritysvastuun käsitteistöä
  • Meistä
  • Ota yhteyttä
  • EN
Opinio Juris
  • Etusivu
  • Palvelumme
    Kartoitukset ja vaikutusarvioinnit
    Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusneuvonta
    Kumppani- ja maariskianalyysit
    Vastuullinen hankinta
    Selvitykset ja tutkimukset
    Vastuullisuusstrategiat ja ‑ohjelmat
    Due diligence ‑neuvonta
    Sopimukset ja yritysvastuu
    Koulutukset ja konsultointi
    Vastuullisuusviestintä ja ‑raportointi
  • Asiakkaamme
  • Tietopankki
    Blogi
    Julkaisuja
    Yritysvastuun käsitteistöä
  • Meistä
  • Ota yhteyttä
  • EN
Teemat
  • IHMISOIKEUDET JA IHMISOIKEUSVASTUU
  • MEDIAN VASTUULLISUUS
  • MUITA IHMISOIKEUSTEEMOJA
  • MUITA VASTUULLISUUSKYSYMYKSIÄ
  • MUUTA POHDINTAA
  • SYRJIMÄTTÖMYYS JA MONINAISUUS
  • YRITYSVASTUU – YLEISTÄ
  • YRITYSVASTUUN SÄÄNTELY

ANONYYMIT ILMOITUSKANAVAT KUNNIAAN

Merja Pentikäinen Merja Pentikäinen
MUITA VASTUULLISUUSKYSYMYKSIÄ
28.2.2018

Työpaikkojen ja koulujen toimintakulttuurit ja asiattomaan käytökseen puuttumattomuus ovat ryöpsähtäneet aktiiviseen keskusteluun Suomessa. #MeToo-kampanjan vauhdittamana keskustelu on koskenut näkyvästi seksuaalista häirintää ja ahdistelua. On tervetullutta ja tärkeää, että julkisuudessa on alettu käsitellä laajemminkin häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua.

Mediassa on puitu opettajien – mukaan lukien yliopistoprofessoreiden – epäasiallista käytöstä opiskelijoita kohtaan. Kun laineet ovat lyöneet korkealla erityisesti kulttuurialalla, olemme voineet lukea myös alaisiaan työpaikoilla kiusaavista päälliköistä. Ei sekään ole tavatonta, että henkilö joutuu työ- tai opiskelukaverinsa, asiakkaansa, mahdollisesti jopa oman alaisensa asiattoman käytöksen kohteeksi.

Itse organisaatioiden johdon suulla julistetaan yleensä nollatoleranssia erilaista epäasiallista käytöstä kohtaan. Nollatoleranssikirjaukset löytyvät usein organisaatioiden kirjoitetuista toimintatapaohjeista. Paperilla asiat hyvin, mutta työn ja opiskelun arjessa mättää. Joku yhtälössä ei toimi.

Yksi tulppa löytyy organisaatioiden ilmoitusjärjestelmistä. Kenties kanavaa ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta ei edes ole. Jos kanavia on, yleensä niissä edellytetään ilmoittajan tekevän ilmoituksen omalla nimellään. On voitu jopa linjata, ettei nimettöminä tehtyihin ilmoituksiin edes reagoida.

Omalla nimellä aktivoitavat ilmoitusprosessit eivät huomioi sitä, että epäasiallisen kohtelun kohteena oleva henkilö saattaa olla tilanteessa, jossa hän ei aidosti uskalla nostaa asiaa esiin. Näin voi olla, jos epäasiallinen käytös tulee omalta päälliköltä. Tai opettajalta. Tai ylipäätään henkilöltä, joka on kohteeseen nähden jonkinlaisessa valta-asemassa. Pidäkkeitä tehdä ilmoituksia omalla nimellä on varmasti muissakin henkilösuhteissa.

Jokainen itsesuojeluun taipuvainen pidättäytyy tekemästä ilmoitusta, jos ei ole varmuutta siitä, ettei ilmoitus johda entistä sietämättömämpään tilanteeseen. Pelko ilmoitusta seuraavista negatiivisista reaktioista tuntuu olevan aika yleinen. Ilmoituksia ei myöskään tehdä, jos niillä ei uskota olevan vaikutusta.

Organisaatioihin luodut järjestelmät epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi eivät toimi, jos niihin ei luoteta. Tällöin prosessit eivät palvele käytännössä minkäänlaisia nollatoleranssitavoitteita.

Toimivat ilmoituskanavat tuottavat hyödyllistä tietoa

Usein kuulee sanottavan, että ilmoituksia ei voi tai sovi tehdä anonyymisti. Perusteluksi esitetään tarve tietää tekijä ja epäasiallisen kohtelun kohde. Ehkä ydinongelma onkin juuri tässä – tarrautuminen ajatukseen, että on aina nimettävä syylliset ja uhrit.

Henkilöiden identifioimisen tarve on ymmärrettävä tilanteissa, joissa perätään lainsäädännön mahdollistamia seuraamuksia, esimerkiksi korvauksia tai sanktioita häirinnästä tai ahdistelusta. Oma käsitykseni on, että todellisuudessa ihmiset eivät useinkaan kaipaa oikeudellisia seuraamuksia vaan haluavat vain asiattoman käytöksen loppumista. Tätä tavoitetta palvelevat hyvin, ehkä jopa parhaiten anonyymit ilmoituskanavat.

Matalan kynnyksen ilmoituskanavat, joihin voi tehdä ilmoituksia paljastamatta omaa henkilöllisyyttään ja joiden olemassaolosta organisaation jäsenet ovat tietoisia parhaimmillaan ’syöttävät’ organisaation johdolle tärkeää tietoa organisaation toimintakulttuurista ja hyvää toimintakulttuuria rapauttavasta käytöksestä. Anonyymien kanavien kautta saadaan tietoa juurikin niistä pinnan alla olevista, ääneen lausumattomista ongelmista, jotka käytännössä ylläpitävät ihmisten pahoinvointia työ- ja opiskeluyhteisöissä.

Kanavat oikeudellisten velvoitteiden, vastuullisuuden ja tulosten tukena

Suomen lainsäädäntö edellyttää muiden muassa työ- ja opiskeluorganisaatioilta puuttumista häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Esimerkiksi tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki ja työturvallisuuslaki asettavat organisaatioille aktiivisia toimintavelvoitteita puuttua epäasialliseen kohteluun ja estää sitä. Hyvin toimivat matalan kynnyksen ilmoituskanavat osaltaan tukevat näiden oikeudellisten velvoitteiden toteuttamista.

Organisaation ongelmista tietoa tuottavat ilmoituskanavat tukevat myös organisaation aitoa, lainsäädännön vaatimusten yli menevää vastuullisuutta. Yritysten osalta kysymys on yritysvastuusta.

Epäasialliseen käytökseen puuttuminen organisaatioissa on kaikkien intresseissä. Lähtökohtana ovat organisaation selkeät nollatoleranssilinjaukset, joiden tueksi tarvitaan tehokkaasti tietoa välittävät ilmoituskanavat ja organisaation johdon päättäväiset toimet kaikenlaisen asiattoman käytöksen poiskitkemiseksi. Epäkohtia ennaltaehkäisevillä ja ongelmiin puuttuvilla linjauksilla ja toimivilla prosesseilla organisaation johto viestittää, että se välittää ihmisistä ja heidän hyvinvoinnista. Lopputuloksena meillä on hyvinvoivempia ihmisiä ja toimivampia, myös tuottavampia, organisaatioita.

Facebook
fb-share-icon
Twitter
Tweet
LinkedIn
Share
-

Continue Reading

Previous post

#METOO — KOHTI PAREMPAA TYÖKULTTUURIA

Next post

YRITYSVASTUUN VIESTINTÄ – RAPORTTIJARGONISTA TUNTEIDEN LIIKUTTAMISEEN

Opinio Juris on yritysvastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijayritys. Autamme vauhdittamaan vastuullista liiketoimintaa niin aloittelevissa kuin jo pidemmällä vastuuasioissa olevissa yrityksissä.

Opinio Juris on mukana YK:n Global Compact ‑yritysvastuualoitteessa.

Opinio Juris on Helsingin Seudun Kauppakamarin jäsen.

JY
info@opiniojuris.fi

Tietosuojaseloste

Opinio Juris © All rights reserved

Facebook
fb-share-icon
Twitter
Tweet
LinkedIn
Share
Search

Hit enter to search or ESC to close