Hyvää ihmisoikeuksien päivää tänään 10.12.! Tätä päivää juhlistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymispäivänä YK:ssa. Tänään 70 vuotta täyttävä julistus on maailman tärkein ihmisoikeusasiakirja. Se määrittää meidän kaikkien oikeuksiamme, myös yritysten ihmisoikeusvastuuta. 

Kuluneen syksyn aikana julkisuudessa on ollut näkyvästi kaksi työelämän syrjinnän vastaista kampanjaa: EK:n Työ ei syrji -kampanja ja romanien syrjintää esiin nostanut Työnimi-kampanja.

YK:ssa neuvotellaan parhaillaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta. Jos sopimus syntyy, sillä on vaikutuksia yritystenkin vastuisiin. Siksi yrityksissä - sekä johdon että juristien - kannattaa seurata prosessia.

Jos olet luullut, ettei Suomessa ole kaikkein vakavimpia ihmisoikeusongelmia, ml. äärimmäistä työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, on korkea aika tilannepäivittää tämä käsitys.

​Kevät on perinteisesti aikaa, jolloin yrityksistä pukataan ulos erilaisia raportteja edellisen kalenterivuoden tekemisistä ja tuloksista. ’Raporttiputkesta’ tulee vuosiraportteja, talousraportteja, vastuullisuusraportteja jne. ja raporttien erilaisia yhdistelmiä.

​Työpaikkojen ja koulujen toimintakulttuurit ja asiattomaan käytökseen puuttumattomuus ovat ryöpsähtäneet aktiiviseen keskusteluun Suomessa. #MeToo-kampanjan vauhdittamana keskustelu on koskenut näkyvästi seksuaalista häirintää ja ahdistelua. On tervetullutta ja tärkeää, että julkisuudessa on alettu käsitellä laajemminkin häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua.

Näkyvimmät laineet seksuaalisen häirinnän ympärillä ovat lyöneet USA:ssa, missä häiritsijöiden nimeäminen julkisuudessa on johtanut useiden henkilöiden eroamisiin tehtävistään ja jo sovittujen töiden peruuntumiseen. Kun Ruotsissakin keskustelu on käynyt suhteellisen kuumana, Suomessa ollaan oltu pidättyväisempiä.

#MeToo’n inspiroimina Suomessa on syntynyt somekampanjoita mm. hastageillä #dammenbrister, #memyös ja #milläoikeudella. Eduskunta keskusteli seksuaalisesta häirinnästä kansanedustaja Tuula Haataisen aloitteesta 12.12. Puheenvuoroissa oltiin varsin yksituumaisia ongelman laajuudesta ja siihen puuttumisen tärkeydestä. Tunnustettiin että omassa talossakin on petrattavaa.

​Kuluvan syksyn aikana FIBS järjesti vuonna 2014 pilotoidun ja nyt neljännen kerran toteutetun yleisen ihmisoikeusvalmennuksen, joka on rakennettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeville ohjaaville periaatteille. Roolini valmennusten pääkouluttajana on tarjonnut mahdollisuuden nähdä miten ihmisoikeuskysymykset osana yritysvastuuta etenevät Suomessa. Ymmärrys ihmisoikeuksien merkityksestä yritystoiminnassa on selvästi vahvistunut erityisesti suuremmissa yrityksissä. Pienemmät yritykset tarvitsevat vielä herättelyä asiassa.

​Yritysvastuu rakentuu talous-, ympäristö- ja sosiaalisista kysymyksistä, ja vastuullinen yritys kiinnittää niihin huomiota jo olemassa olevien liiketoimintasuhteidensa ylläpitämiseksi ja uusien bisnesmahdollisuuksien luomiseksi. Kaksi vuotta sitten syyskuussa 2015 YK:n huippukokouksessa YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals (SDGs), Agenda 2030) seuraaville 15 vuodelle. Agenda 2030 sisältää 17 yleistä periaatetta, joihin on kirjattu laajoja globaaleja tavoitteita, joilla pyritään vastaamaan kaikkia kansoja koskettaviin ongelmiin ilmastonmuutoksesta ja ympäristön yleisestä heikkenemisestä moniin ihmisten elämää heikentäviin sosiaalisiin kysymyksiin (eriarvoistuminen, köyhyys, syrjintä jne.).

​Kuluvan kuukauden aikana mediassa on ollut jälleen näkyvästi esillä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset, jotka ovat ja ovat myös kasvaneet omassa luokassaan (ks. esim. Helsingin Sanomat 3.8.). Suomen valtion enemmistöomistaman Finnairin toimitusjohtajalle Finnairin hallituksen myöntämä lisäeläke vastoin valtion omistajaohjauksen linjauksia on herättänyt oman kiivaan keskustelunsa. Yritysjohdon palkkioita vaaditaan nykyistä parempaan syyniin. (Helsingin Sanomat 16.8.)