Yritysvastuun käsitteistöä

Yritysvastuun, erityisesti ihmisoikeusvastuun käsitteistöä

 

Käsitteiden määritelmissä on nojauduttu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin (lyhyesti: YK:n ohjaavat periaatteet) ja periaatteiden tulkintoihin (ks. mm tulkintaopas, https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/4532018/FIN_BHR_02+%282%29.pdf, vierailtu 17.2.2021). Lisäksi on huomioitu Ihmisoikeuskeskuksen nettisivuilla (https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/, vierailtu 17.2.2021) olevia huomioita. 

 

Arvoketju

Arvoketju kattaa toiminnot, jotka muuttavat panoksen tuotokseksi lisäämällä sen arvoa. Arvoketju käsittää toimijat, joiden kanssa yrityksellä on suora tai epäsuora liiketoimintasuhde ja jotka joko a) toimittavat yrityksen omiin tuotteisiin tai palveluihin myötävaikuttavia tuotteita tai palveluita tai b) vastaanottavat yritykseltä tuotteita ja palveluita.

 

Asiakkaat

Keskeinen ihmisoikeusvaikutuksen kohteena oleva sidosryhmä yrityksen ihmisoikeusvastuussa. Yrityksen on varmistettava, etteivät sen toiminta, tuotteet tai palvelut heikennä tai vaaranna asiakaspinnassa olevien ihmisten ihmisoikeuksia esimerkiksi huonon tuoteturvallisuuden, vaarallisten asiakastilojen tai syrjinnän takia.

 

Due diligence / huolellisuusvelvoite

Keskeinen elementti yritysvastuun, muun muassa ihmisoikeusvastuun, toteuttamisessa. Huolellisuusvelvoite voidaan yleisesti määritellä harkitsevuudeksi, toiminnaksi tai tunnollisuudeksi, jota voidaan odottaa järkevältä (henkilöltä) tietyissä olosuhteissa. Velvoitteen arviointiin ei ole olemassa ehdottomia kriteereitä, vaan arviointi tehdään tapauskohtaisesti.

YK:n ohjaavissa periaatteissa määritelty huolellisuusvelvoiteprosessi sisältää neljä elementtiä: ihmisoikeusvaikutusten arviointi, integrointi ja toiminta, seuranta sekä viestintä. Huolellisuusvelvoitteeseen sisältyy jatkuva hallintaprosessi, joka järkevästi toimivan yrityksen on otettava käyttöön omat olosuhteensa (mm. toimiala, toimintaympäristö, yrityksen koko) huomioiden noudattaakseen vastuutaan kunnioittaa ihmisoikeuksia.

 

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet eivät ole mitä tahansa ihmisten itselleen haluamaa hyvää, vaan ne on määritelty kansainvälisissä, valtioiden hyväksymissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Ihmisoikeudet kuuluvat kansainvälisen oikeuden normijärjestelmään ja ihmisoikeusnormeja on täsmennetty sadoissa kansainvälisissä asiakirjoissa ja kansainvälisen oikeuden oikeuskäytännössä. Ihmisoikeudet suojaavat kaikkia ihmisiä.

Kansainvälisen oikeuden normeina ihmisoikeudet asettavat oikeudellisia velvoitteita valtioille. Valtioiden velvoite on aktiivisesti turvata ja edistää ihmisoikeuksia muun muassa kansallisen lainsäädännön avulla. Lukuisten Suomenkin lakien taustalta löytyy Suomen hyväksymiä ihmisoikeusnormeja. Kansallisten lakien kautta ihmisoikeudet tulevat oikeudellisesti merkityksellisiksi myös yrityksille. Yritysvastuussa yrityksille on määritelty vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia.

 

Ihmisoikeusloukkaus

Koska kansainvälisessä oikeudessa määrittyvä kansainväliset ihmisoikeusnormit sitovat oikeudellisesti valtioita, valtiot voivat rikkoa ihmisoikeusnormeja ja loukata ihmisoikeuksia. Yritysten osalta puhutaan kielteisistä tai negatiivisista ihmisoikeusvaikutuksista (ks. ihmisoikeusvaikutus).

 

Ihmisoikeusriski

Potentiaalinen ihmisoikeusvaikutus (ks. ihmisoikeusvaikutus).

 

Ihmisoikeussitoumus

YK:n ohjaaviin periaatteisiin kuuluu ihmisoikeussitoumus, joka on yrityksen ylimmän johdon hyväksymä julkinen ja yleinen ilmoitus yrityksen sitoutumisesta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Suomessa Keskuskauppakamari on lanseerannut syksyllä 2020 oman Ihmisoikeussitoumuksensa. Mainitut kaksi sitoumusta liittyvät eri järjestelmiin, mutta molemmat tarkoittavat sitoutumista ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen.

 

Ihmisoikeusvaikutus

Ihmisoikeusvastuun lähtökohta on estää kielteiset, ihmisoikeuksia heikentävät tai mahdollisesti heikentävät vaikutukset (”do no harm”). Ihmisoikeusvaikutus voi olla potentiaalinen tai tosiasiallinen. Potentiaalinen ihmisoikeusvaikutus tarkoittaa negatiivista ihmisoikeusvaikutusta, joka saattaa aiheutua muttei ole vielä aiheutunut. Potentiaalinen kielteinen ihmisoikeusvaikutus on ihmisoikeusriski. Tosiasiallinen ihmisoikeusvaikutus tarkoittaa negatiivista ihmisoikeusvaikutusta, joka on jo aiheutunut tai aiheutumassa.

Yritystoiminnalla voidaan myös monin tavoin tukea ihmisoikeuksia ja tuottaa positiivisia ihmisoikeusvaikutuksia (”do good”). Vaikka lähtökohta on negatiivisten vaikutusten estäminen, positiivisiinkin vaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.

 

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on yrityksen ihmisoikeusvastuutyön ensimmäinen askel, myös YK:n ohjaavissa periaatteissa määritellyn huolellisuusvelvoiteprosessin ensimmäinen elementti. Ihmisoikeusvaikutuksia arvioidaan niiden mittasuhteiden, laajuuden ja peruuttamattomuuden näkökulmista. Tarkastelussa huomiota kiinnitetään vaikutuksen vakavuuteen, vaikutuksen kohteina olevien ihmisten lukumäärään ja peruuttamattomuuteen. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on oma toiminta, minkä lisäksi huomiota kiinnitetään myös laajemmin arvoketjuihin.

 

Ihmisoikeusvastuu

Yritysvastuuseen kuuluva ihmisoikeusvastuu muodostaa sosiaalisen vastuun perustan. Ihmisoikeusvastuu tarkoittaa kansallisten lakien noudattamista ja sitä, että toiminnalla ja tuotteilla ei heikennetä kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Vastuullinen toimija huomioi toiminnassaan sekä kansalliset lait että kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet. Ihmisoikeusvastuuseen sitoutunut yritys kunnioittaa ihmisoikeuksia. Vastuun lähtökohta on estää ja lopettaa kielteiset ihmisoikeusvaikutukset (”do no harm”).

 

Ilmoituskanava

Ilmoituskanava on tärkeä keino yrityksen sidosryhmien osallistamiseen ja sidosryhmien huolenaiheiden ilmoittamiseen. Ilmoituskanava tarjoaa yritykselle tärkeän välineen sen ihmisoikeusvaikutusten seuraamiseen ja riskienhallintaan. Kanavat voivat olla erilaisia luottamuksellisesti ja anonyymisti toimivista ilmoituskanavista ’kevyempiin’ sähköpostikanaviin. Muun muassa whistleblowing-kanavat kuuluvat kokonaisuuteen.

 

Korjaavat toimenpiteet

Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan sekä prosesseja että ratkaisukeinoja, joilla kielteinen (negatiivinen) ihmisoikeusvaikutus voidaan korjata. Ratkaisukeinot voivat olla erilaisia, kuten anteeksipyyntö, hallinnan tai arvon palauttaminen, taloudellinen tai muunlainen korvaus tai haitan estäminen jatkossa.

 

Lähialueen ihmiset

Keskeinen ihmisoikeusvaikutuksen kohteena oleva sidosryhmä yrityksen ihmisoikeusvastuussa. Lähialueen ihmiset ovat yrityksen toimipisteiden, tuotannon tai logistiikan läheisyydessä olevia tai liikkuvia ihmisiä, joihin yrityksen toiminta voi vaikuttaa. Yrityksen on varmistettava, ettei sen toiminta heikennä tai vaaranna sen lähialueen ihmisten ihmisoikeuksia esimerkiksi maankäytön, tavarankuljetuksen tai ympäristöhaittojen vuoksi.

 

Osallistaminen (sidosryhmien osallistaminen)

Osallistaminen tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutus- ja vuoropuheluprosessia yrityksen keskeisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien osallistamisella yrityksellä on mahdollisuus saada käsitys sidosryhmien intresseistä ja huolenaiheista ja siten se voi paremmin ja etupainotteisesti vähentää ihmisoikeusriskejään.

 

Sidosryhmä (vaikutuksen kohteena oleva sidosryhmä)

Ihmisoikeusvastuussa keskeisiä sidosryhmiä ovat ne ihmiset ja ihmisryhmät, joita ihmisoikeudet suojaavat ja joihin yrityksen toiminta vaikuttaa tai voi vaikuttaa ja jotka siten ovat tosiallisten tai potentiaalisten ihmisoikeusvaikutusten kohteina. Tärkeimmät sidosryhmät ovat työntekijät sekä asiakaspinnan ja lähialueen ihmiset.

 

Työntekijät

Keskeinen ihmisoikeusvaikutuksen kohteena oleva sidosryhmä yrityksen ihmisoikeusvastuussa.

Yritysvastuussa työntekijöitä on syytä tarkastella laajasti niin, että heihin sisällytetään sekä työsuhteiset työntekijät että ei-työsuhteisesti yritykselle työtä tekevät ihmiset (ml. vuokratyöntekijät, alustatyöntekijät, freelancerit ja harjoittelijat). Yrityksen on varmistettava, ettei sen toiminta heikennä tai vaaranna työvoimaan kuuluvien ihmisten ihmisoikeuksia, esimerkiksi oikeutta terveyteen, elämään, oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä syrjimättömyyteen.

 

Vaikutusvalta

Vaikutusvalta tarkoittaa asemaa, jossa on valtaa vaikuttaa. Yrityksellä on suoraa vaikutusvaltaa sen omaan välittömään toimintaan, muun muassa käyttämäänsä työvoimaan, omiin hankintapäätöksiin ja asiakaspintaan. Yrityksellä on yleensä vaikutusvaltaa myös sen toimintaan liittyvien muiden toimijoiden käytäntöihin. Yrityksellä on valtaa vaikuttaa välittömiin hankintakumppaneihinsa ja asiakkaisiinsa omien osto- ja myyntikäytäntöjen, sopimusmääräysten sekä hankinta- ja asiakaskumppanien valinnan kautta. Ihmisoikeusvastuussa yritykseltä odotetaan vaikutusvallan käyttämistä myös kauempana arvoketjussa oleviin toimijoihin, mikäli ne heikentävät ihmisoikeuksia. Näissä tilanteissa vaikutusvaltaa on mahdollista saada yleensä erityisesti toimimalla yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja toimialajärjestöjen kanssa.

 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) hyväksyttiin yksimielisesti osana Agenda 2030-kokonaisuutta YK:n jäsenvaltioiden huippukokouksessa vuonna 2015. Tavoitteet linjaavat lähtökohtaisesti valtioiden toimintaa kohti kestävämpää tulevaisuutta, mutta kannustavat muitakin toimijoita, erityisesti yrityksiä, osallistumaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Monet yritykset ovat ottaneet kestävän kehityksen tavoitteet vastuullisuustyönsä kehykseksi. Tavoitteet toimivat erityisesti ”do good”-toiminnan vauhdittajana.

Kestävän kehityksen 17 päätavoitteesta ja 169 alatavoitteista yli 90 % liittyy ihmisoikeuksiin. Tavoitteet on linjattu olevan voimassa vuoteen 2030 asti. On odotettavissa, että valtiot neuvottelevat ja hyväksyvät uudet, täsmennetyt tavoitteet, joita sovelletaan vuoden 2030 jälkeen.

 

YK:n ohjaavat periaatteet

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet hyväksyttiin yksimielisesti YK:n jäsenvaltioista koostuvassa YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011. Periaatteet täsmentävät YK:ssa linjattua yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevaa ”suojele – kunnioita – korjaa”-viitekehystä. Periaatteiden ensimmäinen osio koskee valtioiden velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia, toinen osio koskee yritysten vastuuta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kolmas osio koskee valtiolta edellytettyjä oikeusturvakeinoja ja yrityksiltä edellytettyjä korjaavia toimenpiteitä.

YK:n ohjaavat periaatteet ovat käyttökelpoisin olemassa oleva kansainvälinen ohjeistus ja työkalu yritysten ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen ja ne auttavat konkretisoimaan yritystoiminnan ”do no harm”-lähtökohtaa.