Koronakriisissä vastuullisuuskysymykset ovat nousseet esiin ennen näkemättömällä tavalla. Vastuullisia tekoja vaaditaan nyt kaikilta – valtioilta, yrityksiltä, meiltä jokaiselta. Vastuullisuuteen liittyy riskienarviointi. Yrityksille korona on lähtökohtaisesti liiketoimintariski, joka voi kääntyä myös yritysvastuuriskiksi.
Liiketoimintariskit tulevat ulkoa
Riskit ovat uhkia ja vaaroja, jotka toteutuessaan aiheuttavat negatiivisia seurauksia. Kaikkeen liiketoimintaan liittyy riskejä, joita yrityksissä yritetään ennakoida ja hallita. Riskienhallinta on olennaista yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja arvon säilyttämiseksi. Isommissa yrityksissä on yleensä oma yksikkökin, jossa erilaisiin riskeihin vihkiytyneet asiantuntijat arvioivat systemaattisesti yritystoimintaan vaikuttavia riskejä.
Yrityksen liiketoimintariskit liittyvät yrityksen ulkopuolisiin tapahtumiin ja ovat yrityksen toimintaympäristöstä yritykselle aiheutuvia riskejä. Riskit voivat liittyä esimerkiksi yleiseen taloustilanteeseen, rahoitusmarkkinoihin, poliittisiin tilanteisiin, sääntelyyn, ympäristön tilaan tai muihin liiketoimintaan vaikuttaviin olosuhdemuutoksiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos on merkittävä liiketoimintariski monilla toimialoilla (kuten ruoantuotannossa), vaikka se toisinaan yrityksissä niputetaan yritysvastuuriskiksi.
Yritysvastuuriskit kumpuavat yrityksen omasta toiminnasta
Yritysvastuussa liiketoimintaan liittyviä riskejä tarkastellaan eri suunnasta kuin liiketoimintariskien arvioinnissa. Yritysvastuu tarkoittaa yrityksen oman toiminnan ja tuotteiden vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan ja velvoitetta huolehtia negatiivisten vaikutusten poistamisesta tai minimoimisesta. Tällöin kiinnitetään huomiota niihin riskeihin (ja toteumiin), joita yrityksen toiminta ja tuotteet koko elinkaarensa ajalta voivat aiheuttaa. Esimerkiksi työntekijöistä ja asiakkaista kerätyn tiedon käsittely tietoturvallisesti on lähtökohtaisesti yritysvastuukysymys, mutta yrityksiä ulkopuolelta uhkaavat kyberhyökkäykset ovat liiketoimintariski.
Yritysvastuussa riskienhallinta on siten huomion kiinnittämistä yrityksen toiminnan aiheuttamiin, ei yrityksen ulkopuolelta tuleviin riskeihin. Yritysvastuuriskit ovat aivan eri tavalla yrityksen kontrolloitavissa kuin ulkoa tulevat liiketoimintariskit.
Liiketoimintariskistä yritysvastuuriskiksi
Koronakriisi on konkreettisesti tuonut esiin liiketoimintariskien ja yritysvastuuriskien keskinäiset yhteydet. Koronapandemia on yritystoiminnan ulkopuolelta tullut liiketoimintariskin toteuma ja yritysten toimet suojata työntekijöitä, asiakkaita ja ihmisiä laajemminkin liittyvät pitkälti julkisen vallan määräyksiin ja ohjeistuksiin.
Yritykset yrittävät nyt pitää liiketoimintaa käynnissä poikkeusoloissa. On keksitty myös uusia tapoja saada tuotteet asiakkaille. Joissain tilanteissa yritykset ovat jättäneet huomioimatta julkisen vallan antamat ohjeet. Esimerkiksi Helsingissä avattiin rajoitusohjeiden antamisen jälkeen kauppakeskus, mikä houkutti paikalle ison ihmismäärän. Tällaisissa tilanteissa liiketoimintariski alkaa kääntyä myös yritysvastuuriskiksi, koska yritykset omalla toiminnallaan aiheuttavat uhkia ja riskejä ihmisten terveydelle, jopa hengelle.
Korona on osaltaan osoittanut, kuinka haastavaa voi olla hallita liiketoimintariskejä ja yritysvastuuriskejä. Kyseessä ovat pahimmillaan valinnat talouden ja terveyden ja hengen suojaamisen kesken. On selvää, että yritystoiminnan taloudellisen pohjan turvaaminen on elintärkeää toimivalle yhteiskunnalle. Siksi julkisen vallan tuki yrityksille on tärkeää. Vain taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva yritys voi kantaa yritysvastuutaan.
Kirjoitus on julkaistu Havuja perkele ‑blogissa 8.4.2020 Merja Pentikäisen ja Hanna Liappisin yhteiskirjoituksena.
