Kuluvan kuukauden aikana mediassa on ollut jälleen näkyvästi esillä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset, jotka ovat ja ovat myös kasvaneet omassa luokassaan (ks. esim. Helsingin Sanomat 3.8.). Suomen valtion enemmistöomistaman Finnairin toimitusjohtajalle Finnairin hallituksen myöntämä lisäeläke vastoin valtion omistajaohjauksen linjauksia on herättänyt oman kiivaan keskustelunsa. Yritysjohdon palkkioita vaaditaan nykyistä parempaan syyniin. (Helsingin Sanomat 16.8.)
Tarvetta tutkimukselle, mittareille ja yhteistyön tiivistämiselle
Yritysjohdon palkkoja ja kannustimia koskevissa näkemystenvaihdoissa näkyvät entistä useammin oikeudenmukaisuuden, yritysvastuun ja vastuullisen johtamisen näkökulmat ja vaatimukset. Järjestin kesäkuun alussa yhteistyössä Centre for Corporate Responsibility (CCR)- ja Hanken Centre for Corporate Governance ‑yksiköiden sekä Castrén & Snellmanin kanssa yritysjohdon kannustinpalkkioita ja vastuullisuutta käsitelleen seminaarin otsikolla ”Does Corporate Responsibility Necessitate a Restructuring of Incentive-Compensation Systems?”. Motivaattorina tutkijoita ja yritysten edustajia yhteen koonneen keskustelun järjestämiselle oli havaintomme, että jatkuvasti vahvistuvat yritysten vastuullisuusagendat eivät näyttäisi linkittyvän yritysten kannustinjärjestelmiin. Tutkijoiden alustukset ja tilaisuuden keskustelut vahvistivat tämän oletuksemme.
Tutkijapuheenvuoroissa todettiin iso tutkimusaukko alueella ja akuutti tarve lisätä yritysjohdon palkitsemista ja vastuullisuutta koskevaa tutkimusta. Tarvitaan myös pureutumista vastuullisuuden mittaamiseen ja vaikutusten arviointiin. Tutkijat näkevät yritysvastuukysymysten kehittyvän koko ajan strategisimmiksi, mikä tarkoittaa vastuullisuuden vahvistumista yritysten johdon agendalla. Tämä tulee vääjäämättä aktivoimaan keskustelua yritysjohdon kannustinjärjestelmistä.
Puheenvuoroissa korostettiin yritysten asiakaspinnan vastuullisuuskysymyksiä koskevan vahvistuvan tietoisuuden ja kiinnostuksen lisäävän yritysvastuukysymysten merkitystä kaikkien yritysten arvonmäärityksessä. Tulevaisuudessa pärjäävät yritykset, joiden johtajat ymmärtävät ja käytännössä huomioivat tämän.
Seminaarin roundtable-osiossa osallistujat pääsivät aktiivisesti jakamaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään tilaisuuden teemasta. Keskusteluissa nousi esiin arvokkaita huomioita kentältä mm. konkreettisista haasteista yrityksissä. Yleiset huomiot liittyivät tarpeeseen tehdä tiiviimpää yhteistyötä eritaustaisten tutkijoiden ja yritysmaailman edustajien kesken yritysjohdon palkitsemisjärjestelmien täsmentämiseksi tukemaan yritysten vastuullisuusagendoja.
Keskusteluissa todettiin tarve kielen ja käytettyjen käsitteiden selventämiselle eri taustaisen asiantuntijoiden keskustelun kohtaamisen parantamiseksi. Tutkijat käyttävät tieteenalojensa omia käsitteitä ja määritelmiä, jotka eivät selittämättä avaudu toisten tieteenalojen asiantuntijoille. Samanlainen käsitteellinen siiloutuminen näkyy myös yrityksissä, kun eri toiminnoissa olevat asiantuntijat puhuvat termein, jotka eivät välttämättä ole selviä toisissa toiminnoissa työskenteleville kollegoille. Omat haasteensa on akateemisen kielen ja käytännön bisneskielen kohtaamisessa. Laaja-alaisella yhteistyöllä ja kielihaasteisiin vastaamalla asiat nytkähtävät eteenpäin.
Palkkioiden perusteet uusiksi
Johtajien palkkojen ja palkitsemisen ympärillä käydyissä yleisissä näkemystenvaihdoissa on esitetty yritysjohdon kannustinjärjestelmien nojaavan vääriin perusteisiin – keskeisesti lyhyen aikavälin tulokseen, joka saadaan näyttämään hyvältä esimerkiksi saneerauksella hankitun tuoton kasvun avulla. Yritysjohdon kannustimet tulisi perustaa yrityksen pitkän tähtäyksen vahvuuksista huolehtimiseen ja kestävän kehityksen lähtökohtien ja ympäröivän yhteiskunnan huomioimiseen. (Ks. viestinnän dosentti Seppo Sisätön huomiot Kauppalehden debatti-kirjoituksessa 7.8.).
Yritysjohdon konsulttienkin puolelta alkaa tulla näkyviä vaatimuksia yritysjohdon palkitsemisperusteiden määrittelemiseksi tukemaan yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista. Haaste on heitetty ”pörssijohtajien veljeskunnalle” ja rohkeille johtajille, jotka osoittavat yritys- ja yhteiskuntavastuun kuuluvan hyvään johtamiseen. Vastuullisten yritysten johtajien palkitsemisen mittareiksi sopivat esimerkiksi henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi sekä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys.
Paine yritysjohtajien nykyisten palkitsemiskäytäntöjen muuttamiseksi kasvaa yritysjohdon ympärillä. Toivottavasti ”pörssijohtajien veljeskunta” tai ainakin joku sen jäsenistä näkee, että tulevaisuudessa menestyvän yrityksen johtaminen on perustettava yritysvastuun kriteereille. Tilausta on nyt isosti johtajille, jotka näkevät omien palkkioidensa ja edustamansa yrityksen julistaman vastuullisuuden yhteydet sekä osoittavat konkreettisia valmiuksia omien etujensa rukkaamiseen tukemaan yrityksen vastuullisuustavoitteita.
Tärkeitä portinvartijoita ovat myös yritysjohtajien palkitsemiseen erikoistuneet konsultit. Sieltäkin puolelta vielä odotetaan edelläkävijätoimijoiden näkyvää profiloitumista vastuullisuusasioissa.
Sijoittajien tärkeä rooli
On mahdollisesti epärealistista odottaa nopeita yritysjohtajien – todennäköisesti ei yritysjohdon palkkiokonsulttienkaan – puolelta tulevia aloitteita yritysjohdon palkitsemisjärjestelmien muuttamiseksi, koska nykyinen järjestelmä vaikuttaa palvelevan hyvin johtajien henkilökohtaisia ansaintatavoitteita. Muutoksen moottoreina ovatkin todennäköisemmin vastuulliset sijoittajat, jotka edellyttävät sijoituskohteiltaan yrityksen ja sen johdon konkreettisesti osoittamaa vastuullista toimintaa.
Muutosvoimana on vahvistuva käsitys, että vastuullisuus on aidosti hyvää bisnestä ja että vain vastuullisesti ja kestävästi toimivat yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Siksi vastuullinen sijoittaja on kiinnostunut taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä aidosti tukevista yrityksistä. Rohkaiseva viesti on sijoittajien todennettu lisääntyvä kiinnostus tukea ja kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen. (Kauppalehti 8.7.: ”Sijoittajat patistavat yrityksiä vastuullisuuteen rahan voimalla”).
Muutos on siis käynnissä. Menestystä haluavien yritysten on syytä olla siinä mukana.