Olet varmasti kuullut EU:n yritysvastuudirektiivistä, joka on viime aikoina ollut esillä mediassa, kun eduskunta ja Eurooppa-neuvosto ovat keskustelleet direktiivin sisällöstä. Vaikka lopullisessa tekstissä on monta poliittista kompromissia, yritysvastuudirektiivi on tuiki tarpeellinen instrumentti yhteisten pelisääntöjen selkeyttämiseksi. Puhutaan ns. "game changerista". Yrityksille alkaakin olla ajankohtaista perehtyä direktiivin toimintalogiikkaan osana laajempaa yritysvastuun oikeudellistumista ja alkaa analysoida, mitkä ovat direktiivin vaikutukset liiketoiminnalle.
Mikä yritysvastuudirektiivi?
Lyhyesti sanottuna yritysvastuudirektiivi (direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta 2022/0051 (lyhennettynä CSDDD)) on EU:n lainsäätäjän vastaus kasvavaan tarpeeseen parantaa yritysten toimintavelvoitteita hallita toimintansa aiheuttamia kestävyyshaittoja. Sen tavoitteena on varmistaa, että yritykset huomioivat ihmisoikeudet ja ympäristövaikutukset kaikissa toimissaan. Vaikka direktiivi koskee suoraan vain suuria yrityksiä, niin sen vaikutukset ulottuvat myös laajemmin näiden yritysten arvoketjuun. Tässä on myös hyvä huomioida, että yritysvastuudirektiivi on osa EU:ssa linjattua laajempaa yritysvastuun sääntelykehystä, johon kuuluvat mm. EU:n kestävyysraportointidirektiivi ja taksonomia-asetus.
Direktiivi luo yhteiset pelisäännöt
Yritysvastuudirektiivillä luodaan yhtenäistä lähestymistapaa vastuulliseen yritystoimintaan. Sillä estetään sääntelyn pirstaleisuutta ja vahvistetaan vastuullisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa. Direktiivillä myös luodaan oikeusvarmuutta ja kannustetaan yrityksiä tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan negatiivisia vaikutuksia, jotka syntyvät niiden toiminnasta. Kun muutkin yritykset joutuvat näin tekemään, on mahdollista syventää yhteistyötä alihankkijoiden kanssa arvoketjussa. Kun kestävyysasioita koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi tulee osaksi yrityksen liiketoimintaa, yrityksen on helpompi raportoida vastuullisuusteoista sekä saada EU-taksonomian mukaista rahoitusta paremmilla ehdoilla.
Huolellisuusvelvoite direktiivin ytimessä
Direktiivin kannalta keskeinen käsite on yritysten kestävyysasioita koskeva huolellisuusvelvoite. Tämä tarkoittaa aktiivisia toimia ihmisoikeus- ja ympäristöriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Hallitsemiseen kuuluu negatiivisten vaikutusten estäminen, minimointi ja korjaaminen. Yritysvastuuta tulee ajatella kokonaisvaltaisesti ja vastuullisuus tulee käsittää arvoketjun laajuisena harjoituksena. Yritysvastuudirektiivin keskiössä oleva huolellisuusvelvoite ei kuitenkaan ole uusi käsite, sillä se esiintyy muussakin EU-sääntelyssä, kuten konfliktimineraali-, metsäkato- ja pakkotyöasetuksessa. Yritysten on proaktiivisesti pohdittava, miten ehkäistä ja korjata haittoja ihmisoikeuksille ja ympäristölle, mikä muuttaa riskienhallinnan logiikkaa. Riskienhallinnan näkökulmasta maineriskien lisäksi jatkossa korostuvat enemmän myös oikeudelliset ja taloudelliset riskit.
Yrityksen johdon on tärkeää ymmärtää yritysten kestävyysasioita koskevan huolellisuusvelvoitteen merkitys liiketoiminnassa. Yrityksen strategian kautta huolellisuusvelvoiteprosessien ymmärtäminen ja integroiminen yrityksen toimintaan vie kuitenkin aikansa. Se vaatii selkeitä sisäisiä prosesseja, henkilöstön (ja arvoketjun työntekijöiden) koulutusta, (supplier) code of conductien ja sopimuskäytänteiden kehittämistä sekä jatkuvaa vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa.
Yritysten huolellisuusvelvoite ei ole uusi käsite, sillä se esiintyy myös muussa EU-sääntelyssä.
Huolellisuusvelvoite toteutuu mahdollisuuksien rajoissa
Huolellisuusvelvoitteeseen kuuluvat korjaavat toimenpiteet painottavat ennaltaehkäisyä ja nopeaa reagointia mahdollisiin ongelmiin. Ihmisoikeushaittojen korjaaminen ei kuitenkaan usein ole yrityksen hallinnassa tai mahdollisuuksien rajoissa ("obligations of means"), mikä rajoittaa vahingonkorvausvastuuta. Ottaessaan käyttöön huolellisuusvelvoite-prosessit vastuullisuustyönsä kehittämiseksi, vastuullisten yritysten ei tarvitse siis pelätä oikeudenkäyntejä. Kuten SuVE-lausunnossani painotin, tuomioistuinprosessi tulisikin olla lähinnä viimesijainen keino palauttaa menetetty oikeustila.
Yritysvastuu hyödyttää liiketoimintaa
Ensin voi tuntua, että yritysvastuudirektiivi vain lisää byrokratiaa, mutta katsotaanpa suurempaa kuvaa. Yritysvastuudirektiivi ei ainoastaan edistä kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia, vaan se myös parantaa yrityksesi mainetta. Asiakkaat, kuluttajat ja sijoittajat arvostavat yhä enemmän vastuullisuutta, joten huolellisuusvelvoite-prosessin kehittäminen yrityksesi toiminnassa tarjoaa tällä hetkellä tilaisuuden erottua joukosta. Lainsäädäntö tukee tätä kehitystä: kun rahoitus- ja raportointiregulaatio jo ohjaa vastuulliseen toimintaan, yritysvastuudirektiiviin panostaminen on luontainen toimenpide. Alku on aina haastava, joten kilpailuedun saamiseksi on tärkeää olla ajoissa liikkeellä.
Nyt on aika tarkistaa ja päivittää yrityksesi käytännöt. Jos kaipaat sparrausta huolellisuusvelvoitteen ymmärtämisestä liiketoiminnassasi, Opinio Jurisin eturivin asiantuntijat auttavat sinua tässä eteenpäin.
Yhteistyöterveisin,
Juho Saloranta
Vastuullisuusjuristi