Moni tuntuu edelleen ajattelevan, että ihmisoikeusongelmia esiintyy vain kaukaisissa maissa. Todellisuudessa erilaisia - vakaviakin - ihmisoikeusongelmia on myös Suomessa. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään Suomessa esiintyviä ihmisoikeusongelmia ja miten yritysten tulisi ne huomioida.
Nykyisen kestävyyskriisin pysäyttämiseksi tarvitaan kestävää liiketoimintaa. Valtioiden vastuulla on ohjata yritysten toimintaa erityisesti sääntelyllä. Valitettavasti EU on sääntelyllään vienyt yrityksiä myös sivuraiteille. Lisäksi EU:n sääntelytempoilu (niin kutsuttu omnibus) uhkaa vesittää keskeisiä sisältöasioita ja luo epävarmuutta liiketoimintaympäristöön.
Tässä “Kestävää kasvua”-blogisarjan postauksessa pohdintojamme kestävyyssääntelystä.
Miksi panostus sosiaaliseen vastuuseen kannattaa? Miten ihmisoikeudet liittyvät liiketoimintaan? Mikä merkitys on sääntelyllä, muun muassa EU:n yritysvastuudirektiivillä (CSDDD)?
Yritysvastuuta ja kestävää liiketoimintaa määrittävät reunaehdot ja vaatimukset tulevat sääntelystä - sekä yrityksiä oikeudellisesti sitovista kansallisista laeista että kestävyyttä määrittävistä kansainvälisistä linjauksista. Koska sääntelyn ymmärtäminen on juristien työn ydintä ja koska yritysvastuu on oikeudellistunut kovaa vauhtia viime vuosina, juristien osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan yritysvastuun toteuttamisessa.
Moninaisuus on noussut näkyväksi teemaksi yritysten ja organisaatioiden sosiaalisessa vastuussa. Diversity, equity & inclusion -sanoista tulevasta DEI-lyhenteestä on tullut laajasti käytetty käsite. Uskottava moninaisuustyö on ankkuroitava lainsäädännön vaatimuksiin.
Yritysten vastuullisuus- ja kestävyyspuhe ja -työ on pitkään keskittynyt ympäristövastuuseen. On korkea aika nostaa sosiaalinen vastuu ja erityisesti sen perustana oleva ihmisoikeusvastuu näkyvästi vastuullisuustyön agendalle. Koska ihmisten hyvä kohtelu tuottaa vain hyötyjä. Ihmisoikeusvastuuta koskeva sääntely myös vahvistuu.
Opinio Juris © All rights reserved