Yritysvastuuta ja kestävää liiketoimintaa määrittävät reunaehdot ja vaatimukset tulevat sääntelystä - sekä yrityksiä oikeudellisesti sitovista kansallisista laeista että kestävyyttä määrittävistä kansainvälisistä linjauksista. Koska sääntelyn ymmärtäminen on juristien työn ydintä ja koska yritysvastuu on oikeudellistunut kovaa vauhtia viime vuosina, juristien osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan yritysvastuun toteuttamisessa.
Kansalliset lait yritysvastuutyön perustana
Yritysten velvollisuus on noudattaa toimintamaansa kansallista lainsäädäntöä. Jos yrityksellä on toimintaa eri maissa, sen on toimittava kussakin maassa ko. maan lakien mukaisesti. Kaikissa maissa on jonkinlaista kansallista lainsäädäntöä, joka koskee yritysvastuun eri osa-alueita - sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta. Valtiot sääntelevät kansallisesti muun muassa ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia, verojen maksamista ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä.
Kun valtiot kansainvälisen oikeuden piirissä sitoutuvat erilaisiin kansainvälisiin velvoitteisiin, esimerkiksi ihmisoikeuksien turvaamiseen, lahjonnan estämiseen ja ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin, valtiot samalla velvoittautuvat viemään näitä velvoitteita myös kansalliseen lainsäädäntöönsä. Kun ko. teemoja on viety kansallisiin lakeihin, valtioissa toimivat yritykset sitoutetaan oikeudellisesti huomioimaan niitä.
Kansainvälisen sääntelyn piirissä alueellisesti Euroopassa toimiva EU on ollut viime vuosina erityisen aktiivinen täsmentämään yritysvastuukysymyksiä. Kun EU-sääntelystä on tullut osa EU-maiden (myös joidenkin EU:n yhteistyömaiden) kansallista lainsäädäntöä, ko. maissa toimivat yritykset joutuvat huomioimaan myös EU:n sääntelyn yritysvastuuvaatimukset. On hyvä huomata, että EU:n yritysvastuusääntelyn pohjalla on paljon kansainvälisen oikeuden kestävyyslinjauksia.
Yritysvastuun näkökulmasta on tärkeää nähdä kansainvälisen sääntelyn ja kansallisten lakien väliset yhteydet. Tällöin monissa tilanteissa kansallisen lainsäädännön noudattamisella yritykset jo (osittain) toteuttavat vastuulliselta yritykseltä edellytettyjä velvoitteita.
Vastuullinen yritys huomioi myös kestävyyden kansainväliset linjaukset
Vastuullinen yritys ei noudata ainostaan toimintamaansa kansallisia lakeja, vaan huomioi myös kansainväliset kestävyyslinjaukset. Nämä yrityksiä oikeudellisesti sitovien kansallisten lakien yli menevät linjaukset löytyvät erityisesti valtioiden YK:ssa (ml. kv. työjärjestö ILO:ssa) ja OECD:ssa hyväksymistä kansainvälisistä asiakirjoista. Keskeiset asiakirjat ovat YK:n Global Compact, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä OECD:n linjaukset (ml. OECD Guidelines for Multinational Enterprises on Responsible Business Conduct).
Mainitut kestävyyslinjaukset ovat kansainvälisen oikeuden sääntelyä ja ne antavat lisäevästyksiä yritysvastuun toteuttamiselle. Yritysten ihmisoikeusvastuun sääntelyssä on nimenomaisesti linjattu, että jos kansallisten lakien määräykset ovat ristiriidassa kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa, yrityksen tulee pyrkiä noudattamaan kansainvälistä sääntelyä.
Yritysvastuu on tiimityötä, johon tarvitaan myös juristeja
Vaikka yritysvastuu on oikeudellistunut, juridiikalla ei tietenkään (yksin) ratkota kestävyyshaasteita. Sääntelyllä luodaan tärkeitä raameja ja määritellään vaatimuksia ja odotuksia kestävyystyölle. Koska sääntelyn kanssa työskentely on juristin työn "peruskauraa", juristin tehtävänä on selventää ja täsmentää sääntelykenttää niin, että yrityksissä ymmärretään mitä sääntely niiltä edellyttää.
Juristin rooliin kuuluu myös nähdä sekä kansainvälisestä että EU:n oikeudesta kansallisiin lakeihin siirretyt yritysvastuulle relevantit elementit sekä ymmärtää kansalliset lait ylittävän kansainvälisen kestävyyssääntelyn vaatimukset. Koska juristit ovat erikoistuneet eri oikeudenaloihin, yritysvastuun sääntelykentän täsmentämisessä vastuullisuussääntelyyn erikoistunut juristi on erityisen oiva yhteistyökumppani.
Yritysvastuutyö on tiimityötä, johon tarvitaan koko joukko eritaustaisia osaajia. Yritysvastuulle keskeisten kysymysten osaajat, yritysten sisällä esimerkiksi henkilöstöhallinnon, hankinnan, myynnin, sustis-tiimin ja viestinnän asiantuntijat, tuovat yritysvastuun laajaan kokonaisuuteen omaa tärkeää osaamistaan. Yritysjohto istuu kuskin paikalla varmistamassa yritysvastuun integroitumisen yrityksen kaikkeen toimintaan yrityksen strategiasta yritysvastuun toteutumiseen myös käytännössä.
Yritysvastuun menestyksekäs toteuttaminen on eritaustaisia osaajia osallistavaa ja edellyttää uudenlaistakin eri toimintojen rajat ylittävää tiimityötä. Juristeilla on tässä yhteistyössä yritysvastuusääntelyä yrityksen konktekstiin täsmentävä tärkeä rooli.