Yritysten vastuullisuus- ja kestävyyspuhe ja -työ on pitkään keskittynyt ympäristövastuuseen. On korkea aika nostaa sosiaalinen vastuu ja erityisesti sen perustana oleva ihmisoikeusvastuu näkyvästi vastuullisuustyön agendalle. Koska ihmisten hyvä kohtelu tuottaa vain hyötyjä. Ihmisoikeusvastuuta koskeva sääntely myös vahvistuu.
Sosiaalinen vastuu yritysvastuun osa-alueena tarkoittaa vastuun ottamista oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin. Keskeisimpiä vaikutuksen piirissä olevia ihmisryhmiä ovat oma työyhteisö (johtajia unohtamatta) ja asiakaspinnassa olevat ihmiset, myös alihankintaan linkittyvät työntekijät. Sosiaalinen vastuu rakentuu ihmisoikeusvastuun toteuttamiselle.
Ihmisoikeusvastuu sosiaalisen vastuun perustana
Monissa yrityksissä on toki jo kiinnitetty huomiota ihmisoikeusvastuuseen, mutta huomion fokus on selvästi ollut hankinnassa ja toimitusketjuissa. Oma työyhteisö ja asiakaspinta ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka niihin kaikilla yrityksillä on eniten omaa kontrollia ja vaikutusvaltaa ja vastuullisuutta ohjaava huolellisuusvelvoitekin (due diligence) edellyttää niiden huomioimista.
Yritysten ihmisoikeusvastuun ydin on ihmisoikeuksien kunnioittaminen, eli ”do no harm”-lähtökohta. Velvoitteena on varmistaa, ettei omalla toiminnalla heikennetä ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeudet tuntuvat olevan edelleen monille hankalasti hahmotettavia ja etäisiä. Tämä on ymmärrettävääkin, sillä kansainvälisen oikeuden normeina ne eivät sido oikeudellisesti yrityksiä. Ihmisoikeudet kuitenkin liittyvät yritysten arkisiin kysymyksiin, myös meillä Suomessa.
Esimerkiksi kaikenlaiset työntekijöiden ja asiakkaiden henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset, epäasiallisen käytöksen (häirintä, ahdistelu ja kiusaaminen) kitkeminen ja tietosuojakysymykset ovat ihmisoikeuskysymyksiä. Syrjintäkielto, joka läpileikkaa koko ihmisoikeusnormistoa, on huomioitava monissa tilanteissa, kuten rekrytoinnissa, palkkauksessa ja asiakaspalvelussa.
Sääntelyn ymmärtäminen keskeistä
Aitoa yritysvastuuta, myös ihmisoikeusvastuuta, on se, että noudatetaan kansallista lainsäädäntöä ja toimitaan vieläkin paremmin. Suomessakin lukuisilla työelämässä sovellettavilla laeilla (esim. työturvallisuus-, työsopimus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja tietosuojalait) on yhteyksiä ihmisoikeusnormeihin. Suomen hyväksymät kansainväliset ihmisoikeusnormit ovat vaikuttaneet lakien sisältöön. Kun toiminnassa noudatetaan kansallisia lakeja, samalla käytännössä jo osin toteutetaan ihmisoikeusvastuuta.
Ihmisoikeusvastuu täydentyy sillä, että kansallisten lakien noudattamisen lisäksi toiminnassa huomioidaan myös kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeusnormit. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnilla täsmennetään yritykselle merkitykselliset ihmisoikeuskysymykset ja -normit sekä -riskit.
Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen voidaan tiivistää seuraavasti:
- tunnetaan kansainvälisen oikeuden ihmisoikeusnormisto
- tunnistetaan oman arkisen tekemisen yhteydet ihmisoikeusnormeihin
- tunnistetaan ihmisoikeusnormien ja kansallisen lainsäädännön yhteydet
- ymmärretään keskeisimmät ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit omassa arvoketjussa
- noudatetaan kansallisia lakeja ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia
- ymmärretään huolellisuusvelvoitteen (due diligence) vaatimukset.
Avain ihmisoikeusvastuuseen on sääntelyn – sekä kansallisen lainsäädännön että kansainvälisten ihmisoikeusnormien – ja huolellisuusvelvoitteen ymmärtäminen. Keskeinen työkalu on YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.
Ihmisoikeusvastuun monet hyödyt
Yritysvastuuta vauhdittavat sekä eri sidosryhmien vastuullisuusodotusten jatkuva kasvaminen että vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn vahvistuminen. Yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva sääntely on vahvistumassa muun muassa EU:ssa valmisteilla olevalla direktiivillä (Proposal for a Directive on Corporate Sustainability Due Diligence).
Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen tuottaa lukemattomia hyötyjä. Se on riskien, maineen ja brändin hallintaa sekä tuo liiketoimintamahdollisuuksia. Ihmisoikeusvastuullinen yritys houkuttelee ja pitää parhaat osaajat sekä vahvistaa asiakasuskollisuutta. Ihmisiä arvostavalla toimintakulttuurilla tuetaan ihmisten jaksamista ja yleistä työmotivaatiota. Ihmisoikeusvastuu näkyy positiivisesti myös tuottavuudessa ja tuloksessa.
Ihmisoikeusvastuutyö todellakin kannattaa.