Viime vuosina yritysvastuusääntelyn määrä on lisääntynyt merkittävästi. Yritysvastuun oikeudellistuminen on tämän vuosikymmenen trendi. Sääntelytsunamin edessä kaikkien yritysten kannattaakin ennakoida tulevaa sääntelyä.
Kun puhutaan yritysvastuulaeista, tarkoitetaan useimmiten ihmisoikeuksia koskevaa asianomaiseen huolellisuusvelvoitteeseen (human rights due diligence) pohjautuvaa sääntelyä. Vuoden 2022 alussa tällainen yritysvastuusääntely otti merkittävän askeleen, kun komissio julkaisi esityksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDD, 2022/0051). Jatkumona tälle yleissääntelylle komissio antoi syyskuussa spesifimmän asetusehdotuksen pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kiellosta EU-markkinoilla (pakkotyöasetus, 2022/0269).
Huolellisuusvelvoitteen rooli sääntelyn selkärankana on keskeinen. Asetuksen on tarkoitus olla yhteismitallinen CSDD-direktiivin ja kestävyysraportointia koskevan CSRD-direktiivin kanssa, minkä lisäksi sillä edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 8.7 (end modern slavery). Yritysvastuulakien huolellisuusvelvoitteella on silloin relevanssia sekä yritysten compliance-toimintojen että proaktiivisemman vastuullisuustekemisen edistämisessä.
Yritykset ovat ratkaisevia toimijoita globaaleissa arvoketjuissa
COVID-19-pandemia on tehnyt yritysten globaaleista arvoketjuista haavoittuvia ja lisännyt tietoisuutta niihin liittyvistä ihmisoikeusongelmista, kuten pakkotyöstä. ILO:n määritelmän mukaan pakkotyössä henkilöltä vaaditaan ilman tämän suostumusta ja rangaistuksen uhalla työtä ja palvelusta. Ongelma on valtava, sillä jopa 27,6 miljoonaa ihmistä oli pakkotyössä vuonna 2021. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti yrityksillä on velvoite kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toteuttaa huolellisuusvelvoitetta läpi arvoketjun.
Pakkotyöasetus koskee kaikkia yrityksiä
Pakkotyöasetuksen tavoitteena on tehokkaasti poistaa pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilta riippumatta siitä, missä ne on valmistettu. Komission ehdotus koskisi nimenomaan tuotteita, joita voidaan arvostaa rahassa ja olla siten kaupallisten transaktioiden kohde. Asetuksen soveltamisalassa ei kuitenkaan mainita palveluita. Merkitystä ei ole missä kohtaa tuotteen tuotantoketjua pakkotyö on tapahtunut. Pakkotyöasetuksen myötä yrityksiin voisi kohdistua viranomaistutkinta, jonka tarkoituksena on tunnistaa tutkinnan kohteena olevia tuotteita, niiden valmistajia ja toimittajia.
Vaikka sekä CSDD-direktiivissa että pakkotyöasetuksessa yritysten huolellisuusvelvoite korostuu, komission ehdotukset eroavat merkittävästi toisistaan. Mielestäni tärkeimpänä on niissä määritellyt soveltamisalat: Kun CSDD-direktiivin soveltamisala on rajoitettu vain suurimpiin yrityksiin, niin pakkotyöasetus koskee kaikkia taloudellisia toimijoita niiden koosta tai juridisesta toimintamuodosta riippumatta. Asetus velvoittaa siten suoraan myös pk-yrityksiä.
Asetuksen velvoitteet tarkoittavat, että viimeistään nyt alkaa olla aika pk-yritystenkin tutustua huolellisuusvelvoitteen sisältöön ja havahtua siihen, minkälaisia vaikutuksia ja riskejä oman toiminnan vaikutukset aiheuttavat. Yrityksille on ennen kaikkea tärkeää estää riskien realisoituminen. Huolellisuusvelvoitteen sisällön määrittelyssä tulee osaltaan sovellettavaksi YK:n, ILO:n, ja OECD:n ohjeet ja suositukset.
Vastuullinen yritys on ajoissa liikkeellä
Komission esitys tarkoittaa, että lainsäädäntöprosessi on käynnistynyt, joten yritysten kannattaa jo nyt kääriä hihat. Myös vastuullisen pk-yrityksen kannattaa herätä tulevan sääntelyn vaatimuksiin ja niitäkin välittömästi koskeviin oikeudellisiin velvoitteisiin.
Keppinä sääntelyssä on, että seuraamukset velvoitteiden rikkomisesta tulisivat olla tehokkaita, oikeasuhtaisia sekä ennaltaehkäiseviä. EU:n tietosuoja-asetuksen kohdalla tämä muotoilu tarkoitti merkittävää, liikevaihtoon sidottua sakon uhkaa. Lisäksi jos yritys on rikkonut pakkotyöasetusta, yrityksen hallussa olevat pakkotyöllä tuotetut tuotteet hävitetään tämän kustannuksella. Tältä osin komissio on ehdotuksessaan myös tunnistanut pk-yritysten haasteet ja rajallisemmat resurssit.
Huolellisuusvelvoiteprosessien toteuttamisessa kannattaa turvautua asiantuntija-apuun, jotta pakkotyöasetuksen ja muun vastuullisuussääntelyn sisällöt, niiden keskinäiset yhteydet sekä sääntelyn tarkoitus tulevat huomioitua liiketoiminnassa. Oikeanlaisilla yhteistyömuodoilla, sopimisen kehittämisellä ja sidosryhmien osallistamisella saadaan prosessit käyntiin ja oikeille raiteille. Näin minimoidaan riskejä, lisätään tuottavuutta ja loppupeleissä saadaan myös säästöjä.